Karjalainen 9.3.2020
Pieni askel tuhansia konsertteja ympäri maailmaa soittaneelle yhdysvaltalaiselle ääriarvostetulle muusikolle, mutta suuri harppaus Jazzkerho -76:lle.
Tuohon tapaan saattaisi kuvailla trumpetisti-säveltäjä Tom Harrellin (s. 1946) vierailun merkitystä ja asetelmaa joensuulaiselle jazzjärjestäjälle. Nyt siirryttiin ainakin hetkiseksi aikaa raskaaseen sarjaan.
Tosin raskas sarja ei ollut ensimmäisenä mielessä, kun Harrellin huomattavan hauraanoloinen hahmo asteli Kerubin lavalle.
Kuitenkin musiikin ihme tapahtui, ja ottaessaan trumpetin tai flyygelitorven huulilleen kuului soitto täsmällisenä ja tyylikkäänä.
Merkitys! Tuntui, että jokaisella Harrellin soittamalla äänellä – ja tämä tuli ilmi erityisesti improvisoinneissa – oli merkityksensä ja paikkansa. Painoarvonsa. Ei onnenonkimisia, ei hutilyöntejä, ei övereitä.
Sen sijaan pieniä säveliä suuriin paikkoihin tai suuria säveliä pieniin, kummin vaan. Järjellä ja tunteella. Yleensä rauhallisen harkitusti, mutta tarvittaessa myös räjähtävän nopeasti, tuohon tapaan Harrell soittoaan jäsenteli.
Myös ajoitus oli Harrellin bravuuria, mikä taas kuului improvisoinnin ohessa myös sävellyksien tasolla. Esimerkiksi sävellys, jossa kuulimme suorastaan uskaliasta oktaavibassokulkua ja joka rakentui säästeliään, pop-tyylisen sointukierron varaan, oli juuri melodian suppeudessaan mielenkiintoinen ja mieleenpainuva.
Harrellin nuoremmat soittajakollegat – saksofonisti Mark Turner, kitaristi Charles Altura, basisti Ben Street ja rumpali Adam Cruz – olivat taidoiltaan täyttä rautaa.
Upeaksi muusikoksi paljastui esimerkiksi tenorisaksofonisti Turner. Improvisoijana hän oli Harrellin veroinen taituri, mutta samaan aikaan ihastutti myös aistikkaalla saundillaan.
Sen sijaan kitaristi Alturan tinkimätön, eleetön ja täydellisen kosiskelematon soittajanolemus jäi hieman irralliseksi suhteessa muihin muusikoihin. Lisäksi hän haastoi kuulijaa jopa siinä määrin, että useampi sooloista jäi vaille aplodeja.
Lauantaina koettuun International Jazz Eventiin, jota mainostettiin myös kaikkien aikojen jazzkonsertiksi Joensuussa, sisältyi toinenkin tasokas yhtye: tanskalainen Nordic Jazz Quintet Bagland. Jälleen oli kyseessä trumpettijohtoinen poppoo, mutta jazzin tyylillistä sapluunaa venytettiin nyt huomattavasti popimpaan suuntaan.
Trumpetisti Jakob Sørensenin, kosketinsoittaja Mathias Jægerin, kitaristi Alex Jønssonin, basisti Frederik Sakhamin ja rumpali Frej Lesnerin musiikissa yhdistyi pohjoismaisen jazzmusiikin maalailevuus ja maisemallisuus sekä tämän päivän indie-popin sävy- ja muotokieli.
Muun muassa lyyrinen melodisuus, hulppea soinnutus ja oivaltava rytmiikka kuuluivat tasokkaan Baglandin musiikillisina hyveinä.
Niin ikään elektronista äänipalettia hyödynnettiin taidokkaasti, ja musiikin horisontti levittäytyi kiehtovan kutsuvana.
Jyri Ojala
-----
Tom Harrell ja Jakob Sørensen samana iltana!
Tom Harrell Infinity Band (USA)
Jazzmaailman kaikkein nimekkäimpiin ja arvostetuimpiin taiteilijoihin lukeutuvan trumpetisti Tom Harrellin superyhtyeen harvinainen Suomen vierailu tuo yhtyeen myös Joensuuhun! Yhtyeenjohtajana tuhansia konsertteja ympäri maailmaa soittaneen ja 34 albumia äänittäneen Harrellin soittokumppanien listalta löytyy suuri joukko jazzin historian suuria nimiä: Stan Kenton, Woody Herman, Dizzy Gillespie, Horace Silver, Art Farmer, Phil Woods, Lee Konitz, Sam Jones, Jim Hall, Charlie Haden, Joe Lovano, Grammy-palkitut albumit Gerry Mulliganin ja Bill Evansin kanssa.
Infinity Bandissa soittavat Mark Turner (tenorisaksofoni), Charles Altura (kitara), Ben Street (basso) ja Adam Cruz (rummut).
La 7.3.2020 Kerubin sali klo 19
katso myös Nordic Jazz Quintet Bagland
